Tieteet ja taiteet

TIETEET JA TAITEET

Keskiaikaseurassa harrastetaan hyvin paljon erilaisia tieteitä ja taiteita. Tieteillä ja taiteilla tarkoitetaan mm. käsitöitä, haarniskojen tekemistä, ruuan laittoa, soittamista, korujen tekemistä historian ja kulttuurin tutkimusta ja heraldiikkaa. Joku on joskus sanonut osuvasti, että seurassamme voi harrastaa melkein mitä vain keskiajan tai renessanssin ihminen teki eläessään joko työkseen, elääkseen tai viihtyäkseen. Harrastaa voi monella eri tapaa, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa erilaisissa harrastuspiireissä, tapaamisissa ja tapahtumissa. Seuraavassa on esitelty tarkemmin joitain yleisimpiä tieteitä ja taiteita, joita keskiaikaseurassa voi harrastaa.

TANSSI

Tanssi oli tärkeä osa keskiajan ja renessanssin hovielämää, niin osana juhlallisuuksia kuin aateliston huvituksena ja ajankulunakin. Tanssimestarit Italiassa, Englannissa ja Ranskassa loivat koreografioitaan hovien saleissa tanssittaviksi, ja myös kirjoittivat ohjeitaan talteen käsikirjoituksiksi ja kirjoiksi. Näitä on säilynyt meidän ajallemme asti, joten niinpä voimme tänäkin päivänä tanssia noita 1400- ja 1500-lukujen hovitansseja. Mukaan mahtuu monenlaista: on paritansseja, piiritansseja, kulkuetansseja ja kuviotansseja; on paljon yksinkertaisia tansseja, jotka kuka tahansa oppii hetkessä, sekä sellaisiakin, joiden sujuva taitaminen voi vaatia kuukausien harjoittelua tai vuosien kokemusta.

Lisätietoja keskiajan ja renessanssin ajan tansseista:

Herra Adrian Möhkö

MUSIIKKI

Keskiaikaseurassa harrastetaan musiikkia monin eri tavoin - kuuntelemalla, tutkimalla, esittämällä, säveltämällä ja jopa rakentamalla soittimia. Pääpaino on keskiaika- ja renessanssimusiikissa sekä niiden säännöin kirjoitetussa uudessa musiikissa, mutta myös kansanmusiikkia ja "filkkiä", joka perustuu tuttujen melodioiden uudelleensanoittamiseen.

Elävä musiikki on tärkeä tunnelmanluoja. Tapahtumissamme lauletaan ja musisoidaan usein yhdessä. Musiikkipiireihin ovat kaikki taitotasosta riippumatta tervetulleita: tärkeämpää on hyvä tunnelma kuin puhdas sointi! Musikanteilla on myös mahdollisuus esiintyä esimerkiksi pidoissa tai vaikkapa säestää tanssia.

Lisätietoja keskiajan ja renessanssinajan musiikista:

Rouva Kaarina Eerikintytär

RUOKA

Keskiaikaisen ruuan laittamista harrastetaan erityisesti tapahtumissa ja erilaisissa harrastuspiireissä, mutta harrastaa voi helposti ihan kotioloissakin. Keskiaikatapahtumat huipentuvat yleensä pitoihin, joissa voidaan tarjoilla kattauksittain jopa kymmeniä ruokalajeja. Koska ruokaa laitetaan tapahtumissa joskus jopa yli sadalle hengelle, on tapahtumissa tavallisesti nimettynä yksi pääkokki, jota kutsutaan myös pitokokiksi. Pitokokki pyrkii tarjoamaan juhlijoille ruokalajeja ja ruoka-aineita, joita harrastusperiodimme aikana olisi saatettu tarjota sen ajan ihmisille. Tämä vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta ja erilaisten historiallisten lähteiden sekä harrastusperiodimme ajalta säilyneiden reseptien sekä niiden modernisoitujen muunnosten tutkimista. Perunaa, tomaattia, maissia ja muita ns. uuden maailman ruoka-aineita ei tavallisesti näe tarjottavan pidoissa. Kuitenkin tavallisesti pidossa ja harrastuspiireissä käytetyt ruuanlaittomenetelmät ja välineet ovat perin moderneja.

Harrastusperiodimme ajalta on säilynyt useita erilaisia käsikirjoituksia ja luetteloita, joita on käännetty ja muutettu nykyajan ihmiselle käsiteltävämpään muotoon. Käsikirjoitusten reseptejä on koottu kirjoiksi ja nettisivustoiksi. Nykyään on saatavilla eri tasosta ruokakirjallisuutta myös suomenkielellä. Keskiajalla ja renessanssin ajalla käytettyjen ruokailuvälineiden, ruuanlaittomenetelmien ja ?välineiden osalta tietoa saadaan ehkä parhaiden aikakaudelta säilyneitä maalauksia ja puupiirustuksia ym. tutkimalla.

Lisätietoja keskiajan ja renessanssinajan ruuasta:

Fru Eva Grelsdotter

ILLUMINAATIO JA KALLIGRAFIA

Illuminaatio tulee valoa tarkoittavasta sanasta ja se viittaa keskiaikaisten kirjojen sivujen kultauksiin, jotka heijastivat kynttilänvaloa. Illuminaatio tarkoittaa nykyisin juuri keskiaikaisten kirjojen maalaustaidetta. Illuminaation alaryhmäksi voidaan laskea miniatyyrimaalaus, jossa sivuja koristellaan pienillä, hyvinkin maalauksellisilla kuvilla. Illuminaatiota on kuitenkin kaikki väreillä ja pensseleillä tapahtuva toiminta reunakoristeluista tekstinkoristeltuun.

Illuminaatiota tehdään guassipohjaisilla (esim. peitevärit) väreillä nykyisin yleensä paperille, vaikka alkuperäinen materiaali onkin pergamenttia tai vellumia, eli lipeällä ja kalkilla käsiteltyä vasikan tai lampaan nahkaa. Keskiaikaisia kirjojen sivuja voidaan kopioida suoraan, niihin voidaan tehdä muutoksia tai kuvioita voidaan tehdä oman mielihalun mukaan, kuitenkin tiettyjä lainalaisuuksia ja sääntöjä noudattaen. Keskiaikaseurassa illuminaatiota voi harrastaa ihan omaksi iloksi, mutta ns. kirjakääröjä eli scrolleja käytetään myös erilaisten saavutusten huomionosoituksina, joista yleisin esimerkki on aateliskirjan saaminen. Tällöin valmiiseen maalattuun pohjaan lisätään teksti, josta käy ilmi huomionosoituksen taustat ja saajan erikoisosaamiset. Kirjakääröön tehdään teksti keskiaikaisilla menetelmillä, eli kalligrafialla.

Kalligrafiassa käytetään joko itse valmistettua sulkakynää tai, useammin, metallisia irtoteriä ja kynänvarsia. Mustetta saa ihan tavallisista kirjakaupoista. Erikoismusteita, joista osa on valmistettu keskiaikaisilla resepteillä (myrkyt poist sulkien) saa ostaa erikoisliikkeistä. Paperille kirjoittamisen historia alkaa jo muinaisen Egyptin ajoista, jolloin kirjoitusvälineenä käytettiin ruokokynää ja pohjamateriaalina papyrusta. Keskiajalla yleistyivät hanhensulkakynät, jotka jatkoivat voittokulkuaan aina 1800-luvulle asti. Teksilajeja on monia ja ne vaihtelevat hyvin suurestikin aikakauden ja alueen mukaan. Yksi tunnetuimmista tekstilajeista on fraktuura (Gothic hand), jota käytettiin esim kirjapainossa Suomessa vielä 1800-luvullakin. Tekstilajit vaihtelevat myös tarkoituksen mukaan. Komeasti maalattuihin ja kullalla koristeltuihin kirjoihin käytettiin hitaammin tehtyä ja hienompaa kirjatekstiä (book hand), kun taas, kirjoitustaidon yleistyttyä 1200-luvun jälkeen, nopeasti laaditut kauppakirjat sekä kirjanpito saatettiin tehdä hyvinkin nopeatempoisella "pikakirjoituksella", kursiivilla (secretary hand). Ajan myötä kursiivitekstit kehittyivät niin lennokkaiksi, että nykyisin niiden ymmärtämiseen menee huomattavasti enemmän aikaa kuin selkeiden ja kulmikkaitten kirjatekstien lukemiseen.

Lisätietoja illuminaatiosta ja kalligrafiasta:

Paronitar Zölderdödy Aléna

KÄSITYÖT

Keskiaikaseurassa harrastetaan hyvin paljon erilaisten käsitöiden tekemistä. Suurin osa käsitöistä päätyy todennäköisesti joko harrastajan itsensä tai toisen harrastajan päälle tai asusteeksi keskiaikatapahtumiin, mutta paljon tehdään myös erilaisia käsitöitä kokeilumielessä esim. jos halutaan opetella tekemään jotain tiettyä käsityötekniikkaa. Keskiaikaharrastajat tekevät pääasiassa omat vaatteensa ja asusteensa itse tai teettävät ne valmiina ystävillään tai ammattilaisilla. Osa harrastajistakin on jo valmiiksi ammattilaisia käsitöiden saralla. Suurin osa harrastajista kuitenkin oppii ja innostuu käsitöiden tekemisestä vasta aloitettuaan harrastamisen.

Vaatteet ja asusteet

Näkyvin osa harrastamista lienee vaatteet, joita tehdään pääasiassa keskiaikatapahtumia varten. Vaatteet tehdään joko keskiaikapersoonan mukaan tai sen mukaan minkä aikakauden ja maanosan vaateparsi miellyttää eniten silmää. Vaatteiden lisäksi tehdään mm. erilaisia päähineitä, huntuja, huppuja, pusseja ja pöytäliinoja. Tavoitteena on tehdä materiaaleiltaan ja malliltaan mahdollisimman autenttinen kokonaisuus. Useimmitenkin vaatteiden teossa pätee se tosiseikka, että mitä pidempään harrastaa, sitä enemmän kiinnittää huomiota keskiaikavaatteiden historialliseen oikeaoppisuuteen ja tekniikoiden autenttisuuteen. Kankaina voidaan käyttää valmiita kaupasta ostettuja kankaita tai kankaat voidaan myös kutoa itse käyttäen esim. viikinkiajalta lähtöisin olevia pystykangaspuita. Vaatteita tehdään sekä ompelukoneella että käsin. Materiaaleiksi suositellaan käytettäväksi aikakaudesta ja vaatteen tai asusteen käyttötarkoituksesta riippuen esim. villaa, pellavaa, silkkiä, puuvillaa tai puuvillasamettia.

Vaatteita tehdään tapahtumiin myös erilaisia tarkoituksia varten. Yleensä esim. keittiöön tai sotakentälle halutaan tehdä sinne soveltuvia vaatteita kun taas monet haluavat itselleen hienommat vaatteet pitojen ja hovien ajaksi. Lisäksi on yleensä tarpeen tehdä vaatteita kesä- ja talviaikoja varten, sillä tapahtumissa osa toiminnasta saattaa tapahtua ulkona.

Keskiajan tai renessanssin ajan vaatteiden ja asusteiden tekemistä varten markkinoilla on olemassa runsaasti erilaisia kirjoja, joista osa on käyttökelpoisia ja osassa on valitettavan paljon virheitä. Yhtälailla netti on pullollaan erilaisia ja eritasoisia ohjeita erilaisten aikakauden vaatteiden ja asusteiden tekemiseksi. Parhaimman kuvan aikakautena käytetyistä vaatteista ja asusteista saa kuitenkin katselemalla mm. erilaisia maalauksia, seinävaatteita, illuminaatioita ja kaiverruksia. Myös arkeologisten kaivausten sekä oikeiden aikakaudelta säilyneiden vaatekappaleiden avulla saa käsityksen siitä, minkälaisia vaatteita käytettiin.

Nauhat

Erilaisia nauhoja kuten iskunyörejä, haarukkanyörejä ja lauta- ja brokadinauhoja tehdään esim. koristeeksi vaatteisiin tai asusteina käytettäväksi. Myös nauhojen ja nyörien tekemiseksi on olemassa paljon kirjallisuutta ja nettilinkkejä.

Seinävaatteet

Keskiaikaseurassa tehdään erilaisia seinävaatteita. Seinävaatteita voidaan käyttää esim. tapahtumissa elävöittämään keskiajan tunnelmaa ja peittämään rumia nykyaikaisia seiniä. Yleisin aihe seinävaateissa on vaakuna yksinkertaisuutensa vuoksi. Se oli myös keskiajalla usein käytetty aihe. Muutkin aiheet tietysti käyvät, kuten taistelu- tai metsästysaiheet tai naisten kosiskelu. Seinävaatteita voidaan tehdä erilaisilla tekniikoilla, joista helpoin on kuvion maalaaminen tai painaminen kankaalle. Yksi tapa on tehdä haluttu kuvio applikoimalla. Kuvio voidaan tietysti myös kirjoa, mutta tämä on hyvin hidasta. kts kirjonta.

Seinävaatteita voidaan myös kutoa. Kutominen vaatii näistä menetelmistä ehkä eniten aikaa ja työtä. Kutomisessa tarvitaan myös kangaspuut tai vastaava kehys, ja sen valmistus vie siten tilaa paljon. Ahkera ja kokenut kutoja saa valmista pintaa päivässä aikaiseksi vain yhden kämmenen alan. Yhden neliömetrin kutominen kestää siten helposti kahdeksan kuukautta.

Kirjonta

Kirjontaa tehtiin hyvin yleisesti keskiajalla ja renessanssin ajalla vaatteisiin, kodin tekstiileihin, asusteisiin jne. Keskiaikaseurassa harrastetaan paljon erilaisia kirjontatekniikoita. Pistoina käytetään keskiajalla tai renessanssin ajalla tunnettuja pistoja kuten mm. ketjupistoa, laakapistoa, etupistoa, takapistoa ja ristipistoa. Lisäksi voidaan tehdä erilaisia applikoituja töitä tai vaikkapa helmikirjailua. Pistoja ja kirjontatekniikoita käytetään usein sekaisin keskenään, sillä keskiajallakin kirjontatyöt usein koostuivat useista erilaisista pistoista ja kirjontatekniikoista.

Lisätietoja käsitöiden teosta keskiaikaseurassa:
Fru Eva Grelsdotter

METALLITYÖT

Keskiaikaseurassa harrastetaan erilaisten metallitöiden tekemistä kuten korujen, panssarien, teräaseiden, työkalujen, veitsien ja astioiden tekemistä. Metallia työstetään esim. valamalla, pakottamalla, takomalla, poraamalla jne. Isompien töiden tekeminen vaatii yleensä erillisen työtilan käyttöä, mutta esim. yksinkertaisia koruja voidaan tehdä kotioloissakin vähillä välineillä.

PUUTYÖT

Puusta tehdään mm. paljon erilaisia astioita, ruokailuvälineitä, koristeita, kalusteita ja teltan runkoja. Myös isompien puutöiden tekoon on hyvä myös käyttää erillistä työtilaa, koska puun työstämisestä syntyy paljon roskaa.

NAHKATYÖT

Keskiaikaseurassa tehdään myös mm. paljon erilaisia kenkiä, panssareita ja pusseja nahasta, joka voi olla valmista nahkaa tai nahka käsitellään erilaisilla tavoilla ennen työhön ryhtymistä. Yksinkertaisia nahkatöitä voi hyvin tehdä kotioloissa. Nahka- kuten puu- ja metallitöitäkin voi koristella erilaisilla menetelmillä.

Lisätietoja metalli-, puu- ja nahkatöistä:

Lord Fleinn Ragnarsson

HISTORIAN TUTKIMINEN

Keskiajan ja renessanssina ajan historiaa voidaan harrastaa myös yleisellä tasolla tutkimalla esim. aikakauden luonnontieteitä, kielitieteitä, aatehistoriaa, kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa sekä kirjallisuutta.